Vaunuttelu

Vaunuttelu on jälleen yksi termi, joka kuuluu ehdottomasti äidillä puhumisen alkeisiin. Jo neuvolassa patistellaan pienten vauvojen äitejä vaunuttelemaan, jolloin lapsi nukkuu hyvin ulkona, äiti saa liikuntaa ja molemmat saavat raitista ilmaa. Olen ymmärtänyt, että vaunuttelu tarkoittaa liikkumista jalan lastenvaunuja edellä työntäen.

En ole Kielikellon ystävä ja kielioppi oli koulussakin kompastuskiveni kaikilla kielillä. Auttakaa; mikä tässä on logiikkana? Vaunu - vaunuttelu, auto - autottelu, polkupyörä - polkupyörättely, kutite - kutittelu...

Sanomattakin on selvää etten minä ole ikinä vaunutellut, jo ihan periaatteesta. Vaunuttelu on niitä perustavan laatuisen ärsyttäviä ja omituisia äiti-sanoja kuten masuasukki, unikävely, pikkukakkonen ja sormiruokailu.

Unikävely on kai sitä, että lapsi nukkuu rattaissa tai vaunuissa ja työntäjä kävelee. Minulla ja Nappulalla se saattoi joskus toimia jopa toisinpäin. Unikävely eroaa vaunuttelusta ilmeisesti siinä, että vaunuttelussa lapsen ei välttämättä tarvitse nukkua. Meillä unikävely riistäytyi usein vaunutteluksi ja jopa huutokävelyksi.

Kun jotkut äidit valittelevat sitä, että pikkukakkonen antaa odottaa tuloaan, niin ensimmäiseksi tulisi mieleen tarjota vinkkiä ulostuslääkkeestä tai Ylen lastenohjelmien toimituksen puhelinnumeroa. Pikkukakkonen saattaa tarkoittaa  myös toista lasta, mikäli olen asiayhteydet oikein onnistunut tulkitsemaan. Sormiruokailussa kuvittelin, että einekset pitäisi pilkkoa pitkulaisiksi, sormen mallisiksi paloiksi. Nappula ainakin syö edelleen mieluiten sormin vaikka en erityisemmin ole koskaan häntä sormiruokkinut.

Miksi tämä on tehty niin vaikeaksi. Eikö voitaisi vaan puhua asioista niiden oikeilla nimillä?